Seinäjoen vapaaseurakunta

Seinäjoen vapaaseurakunnan alkuvaiheita

Vapaakirkollisen herätysliikkeen alku liittyy vuoden 1880 tienoilla evankelisluterilaisen kirkon piirissä alkaneeseen uudistusliikkeeseen. Liike sai aluksi merkittävää kannatusta mm. sivistyneistön ja ruotsinkielisen väestön piirissä. Etelä-Pohjanmaallakin oli huomattavaa vapaakirkollista toimintaa 1800-luvun lopulla. Tärkein vaikuttaja oli kartanonomistaja Edward Björkenheim. 1890-luvun alkupuolella saarnaaja Fredrik Nyreen piti hengellisiä kokouksia Seinäjoen asemaseudulla kaasumestari Buurin keittiössä. Muutamaa vuotta myöhemmin ruotsalaisella koululla pidettiin ruotsinkielisiä kokouksia, puhujina Alex Hällis ja A. Hector.

Hällisin vaikutuksesta tuli uskoon postinhoitaja Hildur Petterson (kuvassa) vuonna 1903. Samoihin aikoihin paikkakunnalle tulivat evankelistat Hanna Hoffren ja Julia Koskela. Vuonna 1907, maaliskuun 17. päivänä Seinäjoen postitalolla perustettiin Seinäjoen vapaaseurakunta. Perustajina oli kahdeksan sisarta, joiden joukosta Hildur Petterson valittiin seurakunnan johtajaksi.

 

Kirkko keskellä kaupunkia

Jo vuonna 1906 alettiin puuhata omaa rukoushuonetta, joka valmistui uhrautuvan työn jälkeen. Tontti saatiin lahjoituksena ”Torfvan” –nimiseltä yhtiöltä, jonka omistajina oli pääasiassa rautatieläisiä. 7.3.1908 pidettiin ensimmäisen rukoushuoneen vihkiäiset. Rukoushuoneen yläkerrassa saattoivat vierailevat saarnaajat yöpyäkin.

Olot olivat poliittisesti levottomat. Vuonna 1916 alkoi vaikeampi aika. Rukoushuone jouduttiin luovuttamaan tai vuokraamaan rautatieläisten lukusaliksi, ruotsinkielisille kansankouluksi tai sotilaiden majoitustilaksi. Sotilaiden jäljiltä rakennuksen kunto oli huono. Sittemmin rukoushuone vuokrattiin Vaasan pelastusarmeijalle. Itse kokoonnuttiin yhteiskoululla ja eräässä Törnävän kartanon huoneessa.

Vuonna 1936 vanhan rukoushuoneen kylkeen rakennettiin varsinainen kirkkosali ja vanhat tilat kunnostettiin. Tämä kirkko palveli uskollisesti 60-luvun alkuun asti.

Kasvavan kaupungin keskustassa ollut puukirkko oli osittain katualueella, ja niinpä rakennettiin nykyinen Kauppakadun kirkko, jonka vihkiäiset olivat 12.5.1963. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Touko Saari.

Kirjoitettu Tapio Henrikssonin historiikin pohjalta.